Evo Harjupolku

Evon retkeilyalue Hämeen Lammilla tarjoaa vaellureitistöä moneen makuun. Maanantaina 14.10-13 kävelimme Harjupolun, joka on noin kolmekilometrinen paitsi vaihtelevan maaston myös vaihtelevan luonnon tarjoava luontopolku.

Lähdimme Syrjänalusen laavulta, jonka lähellä, parinsadan metrin päässä, on autoille tilaa. Harjupolulle kyllä pääsee kävelemälläkin esim. Evokeskukselta. Suurin osa polkua kulkee korkean harjun päällä, josta välillä näkyy kauemmaksikin. Luonto on mukavaa, kasvistossa omaleimaisuutta ja luontopolun infotaulut antaa tietoa. Harjun päästäpäähän kulkemisen jälkeen tuo vaihtelua jännät suohetteiköt ja upea lähdepaikka.

Vaikka loppukesä ja tämä syksy ovat olleet kuivia, niin täällä tuntuivat järvien pinnat olevan korkealla. Miksiköhän? Oikein oli Evolta Syrjänaluseen menevälle tielle oli noussut vesi. Olisikohan majavilla jotain osuutta asiaan, vai pitääkö alueen lähdepohjaisuus veden tasaisesti ylhäällä. Mukava ihmettelyn kohde, jolle emme syytä selvittäneet.

Toinen kelpo havainto oli ympyräinen kääpä, josta kuva ohessa. En ole aikaisemmin nähnyt tuollaista puun alla olevaa käävän itiöemää, jonka alaosan, pillistön muoto oli lautasmainen ja käävän pinta muodosti siis renkaan. Kaatuneen koivun alla se kasvoi.

Harjupolun kiertämiseen meni meillä parisen tuntia, vaikka erityistä taukoa emme pitäneet. Pienet pysähdykset ja vaativahko maasto vei aikaa. Hautjärven luona kävelimme hieman harjaan, kun Ilves-reitin tassun kuvat veivät mennessään tietä pitkin pohjoiseen. Tulkitsimme uuden "Luontopolku" -kyltin väärin, siihen olisi toivonut pieniä suuntanuolia tekstin päihin.

Suosittelen Harjupolkua päiväretken kohteeksi lämpimästi sen monipuolisuuden vuoksi.